Tammikuussa 2011 käynnistyy avoimen yliopiston kurssi, minkä aikana suunnitellaan tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävä kurssi omalle kohderyhmälle. Kurssin kotipesänä käytetään groups-ympäristöä ja suunnittelun eri vaiheissa kirjoitetaan omaa blogia ja annetaan palautetta omalle vertaisparille.
Opettajina kurssilla toimivat Satu Nurmela ja Minna Nummenmaa. Minnan tutkimusalueita ovat mm.sosiaalinen vuorovaikutus verkkoympäristöissä sekä emootiot ja oppiminen. Sadulta puolestaan julkaistaan alkuvuonna 2011 Riitta Suomisen kanssa yhteistyössä tehty kirja Verkko-opettaja, joka laajentaa Verkko-opettajaksi viikossa kirjan teemoja sosiaalisen median sovelluksilla ja audiovisuaalisilla materiaaleilla.
Lisätietoja: Verkkokurssin suunnittelu ja toteutuksen perusteet ja
torstai 9. joulukuuta 2010
torstai 25. marraskuuta 2010
Mistä kuvia ja ääntä tarinaan?
Kuvia
Useimmilla meistä on valokuvia omasta takaa ja kameralla voi napsia uusia kuvia ja skannailla esimerkiksi vanhoja kirjeitä. Mutta jos silti tuntuu, että juuri tietynlainen kuva puuttuu tarinastasi ja se pitäisi siihen ehdottomasti saada, täytyy etsiä sitä muiden ottamien kuvien joukosta. Tähän löytyy oiva apu verkon kuvapankeista kun valitset sieltä tarkennetusta hausta mukaan vain Creative Commons -lisenssillä jaetut kuvat. Mm. suositussa Flickerissä on käytössä Creative Commons-kuvahauku. Ei-kaupalliseen tarkoitukseen löytyy valokuvia myös FreeFotosta ja Stock.xchng.stä ja Slodive tarjoaa useita vaihtoehtoja.
Tarinan kuvien ei tarvitse kuvata samoja asioita kuin varsinaisen kerronnan, vaan kuvat voivat olla myös abstrakteja tai kokonaan ohi varsinaisen tarinan aiheen. Kaikista tarinoista ei edes ole olemassa kuvia, jolloin visuaalinen tarina rakentuu tunnelman tai näkökulman varaan.
Musiikkia ja äänitehosteita
Myös musiikin ja äänitehosteiden kanssa pitää lähteä liikkeelle avoimien sisältöjen kanssa, joita on lupa käyttää esimerkiksi kun tekijän nimi mainitaan ja lopputuotos jaetaan samoin ehdoin. Kokonaisen kokoelman eri vaihtoehtoja tarjoaa Creative Commons. Mm. Jamendo toimii täysin CC-lisenssoidun materiaalin varassa. Käyttäjien tekemiä ja jakamia kappaleita ja äänitehosteita löytyy Creative Commons-lisenssillä mm. Freesoundista ja SoundCloudista sekä Audiojunglesta. Katso myös Freeplaymusic.
Lisää avoimia materiaaleja voi katsastaa Tarmo Toikkasen linkkivinkeistä tai Sitepoint -sivustolta, missä on esitelty yli 30 avoimien materiaalien sivustoa. Ylen Tehostosta saa etenkin suomalaiseen äänimaisemaan sopivia tehosteita.
Audacity-äänieditorin kanssa tarinan äänitehosteita voi muokata ennen sen liittämistä tarinaan. Hyvä ja selkeä ohjeistus Audacityn käyttöön löytyy ilmaisohjelmat.fi -sivustolta. Sibelius-Akatemia on tehnyt suomenkielisen ohjeistuksen Audacityyn.
Ilmaisohjelmista löytyy myös Avidemix videotiedostojen muuntamiseen ja CDex audiotiedostojen muuntamiseen.
iPadin kanssa musiikin lataamista tarinaan kannattaa kokeilla ccMixter Free Musicin kanssa, mikä toimii Jamendon tapaan.
Useimmilla meistä on valokuvia omasta takaa ja kameralla voi napsia uusia kuvia ja skannailla esimerkiksi vanhoja kirjeitä. Mutta jos silti tuntuu, että juuri tietynlainen kuva puuttuu tarinastasi ja se pitäisi siihen ehdottomasti saada, täytyy etsiä sitä muiden ottamien kuvien joukosta. Tähän löytyy oiva apu verkon kuvapankeista kun valitset sieltä tarkennetusta hausta mukaan vain Creative Commons -lisenssillä jaetut kuvat. Mm. suositussa Flickerissä on käytössä Creative Commons-kuvahauku. Ei-kaupalliseen tarkoitukseen löytyy valokuvia myös FreeFotosta ja Stock.xchng.stä ja Slodive tarjoaa useita vaihtoehtoja.
Tarinan kuvien ei tarvitse kuvata samoja asioita kuin varsinaisen kerronnan, vaan kuvat voivat olla myös abstrakteja tai kokonaan ohi varsinaisen tarinan aiheen. Kaikista tarinoista ei edes ole olemassa kuvia, jolloin visuaalinen tarina rakentuu tunnelman tai näkökulman varaan.
Musiikkia ja äänitehosteita
Myös musiikin ja äänitehosteiden kanssa pitää lähteä liikkeelle avoimien sisältöjen kanssa, joita on lupa käyttää esimerkiksi kun tekijän nimi mainitaan ja lopputuotos jaetaan samoin ehdoin. Kokonaisen kokoelman eri vaihtoehtoja tarjoaa Creative Commons. Mm. Jamendo toimii täysin CC-lisenssoidun materiaalin varassa. Käyttäjien tekemiä ja jakamia kappaleita ja äänitehosteita löytyy Creative Commons-lisenssillä mm. Freesoundista ja SoundCloudista sekä Audiojunglesta. Katso myös Freeplaymusic.
Lisää avoimia materiaaleja voi katsastaa Tarmo Toikkasen linkkivinkeistä tai Sitepoint -sivustolta, missä on esitelty yli 30 avoimien materiaalien sivustoa. Ylen Tehostosta saa etenkin suomalaiseen äänimaisemaan sopivia tehosteita.
Audacity-äänieditorin kanssa tarinan äänitehosteita voi muokata ennen sen liittämistä tarinaan. Hyvä ja selkeä ohjeistus Audacityn käyttöön löytyy ilmaisohjelmat.fi -sivustolta. Sibelius-Akatemia on tehnyt suomenkielisen ohjeistuksen Audacityyn.

iPadin kanssa musiikin lataamista tarinaan kannattaa kokeilla ccMixter Free Musicin kanssa, mikä toimii Jamendon tapaan.
tiistai 26. lokakuuta 2010
Digital Storytelling -työpajaan tulijalle
Olen esitellyt digitaalista tarinankerrontaa kuluvana syksynä ja ilokseni myös useat muut ovat nähneet sen moninaiset mahdollisuudet. Loppuvuoden aikana pidän neljä tarinankerronnan työpajaa ja tässä hieman johdantoa työpajaan tulijoille.
Työpajapäivien välissä on aikaa itsenäiselle työskentelylle
Ensimmäisen iltapäivän aikana tutustumme digitaaliseen tarinankerrontaan ja ryhdymme hahmottelemaan omia käsikirjoituksia. Lähipäivien välissä kukin viimeistelee oman käsikirjoituksensa ja kerää kuvamateriaalia. Toisen päivän aikana koostamme tarinat valmiiksi ja olen ohjaamassa tarinoiden tekoa. Tarinaa voi työstää myös itsenäisesti ja tulla mukaan esimerkiksi vain osaan aamupäivästä. Iltapäivällä on tarinoiden ensi-ilta ja katsomisen lisäksi keskustelemme tarinoiden aiheista ja itse tekoprosessista sekä mahdollisuuksista etenkin opetuksessa.
"Digital Stories are short, personal, multimedia tales, told from the heart. Anyone can make them and publish them on screens anywhere. They have the potential to be a very democratic kind of storytelling."
Daniel Meadows

Tutustu erilaisiin digitaalisiin tarinoihin
Suomalaisia tarinoita on julkaistu osoitteessa http://grou.ps/dstfinland
Ruotsissa tarinoita on koottu Rum för berättande -sivustolle
Center for digital story telling on amerikkalainen professionaalisempi sivusto.
BBC julkaisee tarinoita mm. Walesissä.
Käytettävät työkalut
Tekniikka ei ole tarinankerronnassa keskeistä, mutta toki tarvitsemme työkaluja, millä äänet, kuvat ja videot kootaan yhteen. Ensimmäinen tarina on helpointa tehdä Microsoftin PhotoStory3 -ohjelmalla, jolloin pystymme keskittymään tarinan käsikirjoittamiseen. Tarinan voi tehdä myös Moviemakerin kanssa tai mikäli sinulla on Macintosh-tietokone sen iMovie-ohjelmalla.
Opetushallituksen Opetuubi-materiaalit opastavat mukavasti alkuun mm. PhotoStory3 –ohjelman ja Moviemakerin kanssa, mikäli haluat perehtyä näihin jo ennen työpajaa.
Käytettävät työkalut
Tekniikka ei ole tarinankerronnassa keskeistä, mutta toki tarvitsemme työkaluja, millä äänet, kuvat ja videot kootaan yhteen. Ensimmäinen tarina on helpointa tehdä Microsoftin PhotoStory3 -ohjelmalla, jolloin pystymme keskittymään tarinan käsikirjoittamiseen. Tarinan voi tehdä myös Moviemakerin kanssa tai mikäli sinulla on Macintosh-tietokone sen iMovie-ohjelmalla.
Opetushallituksen Opetuubi-materiaalit opastavat mukavasti alkuun mm. PhotoStory3 –ohjelman ja Moviemakerin kanssa, mikäli haluat perehtyä näihin jo ennen työpajaa.
tiistai 3. elokuuta 2010
Participatory video
Lopultakin pääsen kiinni mediakasvatuksen erikoistumisopintojeni lopputyöhön eli kirjan tekoon. Videoklipin teko on päivän aihe ja tutustuin mielenkiintoiseen lähteeseen eli Shirley A. White:n kirjaan Participatory video: images that transform and empower. Whiten mukaan videosta tulee enemmän kuin työkalu kun sitä käytetään sellaisissa yhteyksissä kuin minäkäsityksen tukeminen, reflektiivinen kuuntelu, konfliktien selvittely ja konsensuksen rakentaminen. Videosta tulee vahva muutoksen aikaansaaja sekä yksilöille että yhteisöille. Videolla on rajattomia mahdollisuuksia. Sen avulla voidaan rakentaa luottamusta, luoda yhteyksiä ja edesauttaa luovaa viestintäkulttuuria. Kirjan sisältö liikkuu kehittyvien maiden, naisten muiden globaalisti vähäosaisten asialla, mutta kirjassa on varmasti ajatuksia nyt syksyllä alkaviin valokuvaterapian perusopintoihini. Lue itse lisää.
tiistai 11. toukokuuta 2010
perjantai 5. maaliskuuta 2010
I just love digital storytelling!
Kiireisen helmikuun aikana on opiskellut digitaalista tarinankerrontaa ja ensimmäisenä harjoitustyönäni tein Alman tarinan:
Uusia ideoitakin on roppakaupalla omaan elämään, opiskeluihin ja työhön liittyen. Kiusasin jo isää ja äitiäkin, että nyt tehdään näitä yhdessä omaksi ja myöhempien sukupolvien iloksi. Katsotaan mikä tulee vuoden saldoksi.
Uusia ideoitakin on roppakaupalla omaan elämään, opiskeluihin ja työhön liittyen. Kiusasin jo isää ja äitiäkin, että nyt tehdään näitä yhdessä omaksi ja myöhempien sukupolvien iloksi. Katsotaan mikä tulee vuoden saldoksi.
perjantai 12. helmikuuta 2010
Mediakasvatuksen käytäntöja, osa 3. Teknisiä ongelmia
Jälleen yksi editoitu video, johon yhdistin hieman animaatioviikonlopun oppeja. Aikaisemmat videot olin tehnyt iMoviella, mutta jostain syystä haastattelupätkät eivät olleet nyt siirtyneet macciin lainkaan ja työkoneelle tuodut tiedostot eivät suostuneet aukeamaan iMoviessa. Jouduin siis töihin Moviemakerin kanssa. Muuten ok, mutta en saanut kuvia enkä mp3-tiedostoja tuotua videoon, vaan se koostuu nyt tuosta alun animaatiosta, haastatteluista ja lopun hiljaisuudesta.
Animaation kohdalla en muistanut enää pitikö ajastus tehdä jo Powerpoint-ohjelmassa vai vasta Moviemakerissä? Spiikattu pätkä ja haastatteluna tehdyt pätkät tallensin ensin omiksi tuotoksikseen ja yhdistin ne vasta sitten ja pätkin oikeille kohdille. Video solahti mukavasti suoraan Lemon-hankkeen kotisivulle, joka pyörii ning:issä.
Ei aivan yksinkertainen projekti, mutta ainakin luvattu homma tuli valmiiksi.
Find more videos like this on .
Animaation kohdalla en muistanut enää pitikö ajastus tehdä jo Powerpoint-ohjelmassa vai vasta Moviemakerissä? Spiikattu pätkä ja haastatteluna tehdyt pätkät tallensin ensin omiksi tuotoksikseen ja yhdistin ne vasta sitten ja pätkin oikeille kohdille. Video solahti mukavasti suoraan Lemon-hankkeen kotisivulle, joka pyörii ning:issä.
Ei aivan yksinkertainen projekti, mutta ainakin luvattu homma tuli valmiiksi.
Find more videos like this on .
tiistai 19. tammikuuta 2010
Mediakasvatuksen käytäntöjä, osa 2: sosiaalinen media oppimisympäristönä
Vuoden vaihtuessa päättyi ning-ympäristössä toteuttamani kurssisuunnittelukurssi ja nyt on yhteenvedon aika.
Arviointikyselyyn vastasi 9 opiskelijaa ja kurssin suoritti kaiken kaikkiaan 12 opiskelijaa. Kaikki olivat sitä mieltä että kurssin tavoitteet saavutettiin hyvin ja suoritustapa vastasi erittäin hyvin tai hyvin tavoitteita. Yhden osallistujan mielestä suoritustapa oli huono. Opiskelijat kirjoittivat kurssin aikana 6 ning:in sisäistä blogikirjoitusta ja antoivat vertaispalautetta yhden opiskelijan bloggauksista saman verran eli 6 kertaa. Alussa tämä oli sekavaa ennen kuin älysimme kaivella kunkin kirjoittajan blogit esiin ”jäsenet” –toiminnon avulla. Tämän jälkeen blogien lukeminen ja arviointi jäsentyi mukavasti. Oppimisalustalla kommentit järjestyvät yleensä vanhimmasta uudempaan, mutta ningissä logiikka on uudemmista kohti vanhempia tekstejä. Tämä oli ehkä tutumpaa niille, jotka käyttävät sosiaalista mediaa ja vieraampaa niille, jotka ovat käyttäneet lähinnä moodle-tyyppisiä ympäristöjä. Opiskelijat kokivat myös saaneensa ohjausta opinnoissaan, vaikka itse olin lähinnä kauhistunut kun kurssi alkoi juuri kesken projektikokoussumaa marraskuussa. Kukin sai henkilökohtaisen tervetuloviestin ja loppupalautteen ja kuuteen blogikirjoitukseen annoin 6 yhteispalautetta. Yhteispalautteessa ongelmana oli mattimyöhästen huomioiminen eli yksilöpalautetta olisin päässyt antamaan nopeammin. Toisaalta sitä tuli jo vertaispalautteissa, jotka olivat ihan hyviä. Jatkokeskusteluja ei tosin syntynyt kovinkaan paljoa, mutta tämäkin oli ihan riittävää.Verkko-opettajaksi viikossa -kirja ja verkkomateriaali olivat tukeneet oppimista hyvin eli ne voivat säilyä suunnilleen ennallaan. Kunakin viikkona kirjasta luettiin yksi luku ja verkkomateriaalina oli yksi verkkovirike sekä ohjeistus blogin kirjoittamiseen ja vertaisarviointiin. Myös työmäärältään kurssi oli opiskelijoiden mielestä sopiva ja vertaisarviointi sopi työskentelyyn. Kurssin kahdeksan tunnin lähiopetusta sen sijaan piti erittäin hyvänä vain 3, hyvänä 3 ja huonona 3. En tiedä johtuiko tämä siitä, että ainakin opetustyössä jo olevat eivät päässeet läheskään aina paikalle. Yksi opiskelijoista ei pystynyt osallistumaan lähiopetukseen lainkaan. Omasta mielestäni lähikokoontumiset ryhdittivät mukavasti verkossa työskentelyä.
Opiskelijoiden antama kurssiarvosana 3,22 on ihan ok kun ajattelee, että olin vasta itsekin opettelemassa ning:in käyttöä oppimisympäristönä. Seuraavalla kerralla olen jo viisaampi heti kurssin alussa ja osaan paremmin ohjata ympäristön käyttöön. Mm. kurssin opiskeluoppaalle on annettava heti alussa selkeä oma paikka ja kaikki viikot ja lähiopetuksen aikataulut ja paikat tulee olla jo siellä, jotta tiedonkulkuun ei tule katkoksia.
Avoimessa palautteessa tuli mm. seuraavanlaisia kommentteja:
”Kurssi oli suhteellisen helppo suorittaa ja kurssin peruslogiikka oli helppo ymmärtää (eli joka viikko kehitetään kurssia eri osa alueiden
kautta).”
”Oli todella mielenkiintoista lukea muiden verkkokurssisuunnitelmia.”
”Materiaalia oli riittävästi ja se sopi kurssin sisältöön. Oli mukava päästä tutustumaan muihinkin oppimisympäristöihin. Itselleni jäi ainakin sellainen kuva, että verkossa olevia oppimisympäristöjä on paljon ja osa niistä on erittäin hyviä. Kurssin suoritustapaa en muuttaisi.”
”Kurssin aloitus ja kulku oli hyvin sekava, varsinkin kurssin ohjeiden kadotessa ensimmäisen blogikirjoituksen hautautuessa muiden kirjoitusten alle.”
” Välillä kurssin eteneminen tuntui sekavalta sekä työohjeiden ja aikataulujen uudelleen löytäminen blogien seasta oli hankalaa. Kurssi itsessään oli mielenkiintoinen.”
” Alussa ohjeistus tehtäviin tuntui hieman puutteelliselta, mutta kurssin loppua kohden tehtävät selveni ja samoin ning ympäristö.”
” Alussa harmitti kun oma pari ei pitänyt aikatauluista kiinni, mutta kurssin kuluessa siihen tottui. Tuntui myös hassulta, kun itse oli pohtinut ja miettinyt omaa kurssia pitkälle ja sitten jotkut kertoivat omasta kurssistaan vain muutamalla yleisluontoisella lauseella. Toisaalta itse opiskelin kurssilla enemmän oppimisen kuin pisteiden tai pelkästään kurssin läpäisyn takia, joten luultavasti sainkin kurssista enemmän irti kuin pelkät opintopisteet. Kaiken kaikkiaan kurssia oli hauska tehdä ja uskon että tulen käyttämään kurssin oppeja tulevaisuudessa.”
” Ningympäristön käyttöä pitäisi ehkä harkita, sillä se ei ole kovin selkeä ympäristö. Myös materiaalin tuottaminen mielummin yliopiston servereille olisi ehkä tietoturvan ja tietojen säilymisen kannalta parempi.”
Kurssiympäristö on avoinna vain kurssin osallistujille: http://verkkokurssi.ning.com/
Arviointikyselyyn vastasi 9 opiskelijaa ja kurssin suoritti kaiken kaikkiaan 12 opiskelijaa. Kaikki olivat sitä mieltä että kurssin tavoitteet saavutettiin hyvin ja suoritustapa vastasi erittäin hyvin tai hyvin tavoitteita. Yhden osallistujan mielestä suoritustapa oli huono. Opiskelijat kirjoittivat kurssin aikana 6 ning:in sisäistä blogikirjoitusta ja antoivat vertaispalautetta yhden opiskelijan bloggauksista saman verran eli 6 kertaa. Alussa tämä oli sekavaa ennen kuin älysimme kaivella kunkin kirjoittajan blogit esiin ”jäsenet” –toiminnon avulla. Tämän jälkeen blogien lukeminen ja arviointi jäsentyi mukavasti. Oppimisalustalla kommentit järjestyvät yleensä vanhimmasta uudempaan, mutta ningissä logiikka on uudemmista kohti vanhempia tekstejä. Tämä oli ehkä tutumpaa niille, jotka käyttävät sosiaalista mediaa ja vieraampaa niille, jotka ovat käyttäneet lähinnä moodle-tyyppisiä ympäristöjä. Opiskelijat kokivat myös saaneensa ohjausta opinnoissaan, vaikka itse olin lähinnä kauhistunut kun kurssi alkoi juuri kesken projektikokoussumaa marraskuussa. Kukin sai henkilökohtaisen tervetuloviestin ja loppupalautteen ja kuuteen blogikirjoitukseen annoin 6 yhteispalautetta. Yhteispalautteessa ongelmana oli mattimyöhästen huomioiminen eli yksilöpalautetta olisin päässyt antamaan nopeammin. Toisaalta sitä tuli jo vertaispalautteissa, jotka olivat ihan hyviä. Jatkokeskusteluja ei tosin syntynyt kovinkaan paljoa, mutta tämäkin oli ihan riittävää.Verkko-opettajaksi viikossa -kirja ja verkkomateriaali olivat tukeneet oppimista hyvin eli ne voivat säilyä suunnilleen ennallaan. Kunakin viikkona kirjasta luettiin yksi luku ja verkkomateriaalina oli yksi verkkovirike sekä ohjeistus blogin kirjoittamiseen ja vertaisarviointiin. Myös työmäärältään kurssi oli opiskelijoiden mielestä sopiva ja vertaisarviointi sopi työskentelyyn. Kurssin kahdeksan tunnin lähiopetusta sen sijaan piti erittäin hyvänä vain 3, hyvänä 3 ja huonona 3. En tiedä johtuiko tämä siitä, että ainakin opetustyössä jo olevat eivät päässeet läheskään aina paikalle. Yksi opiskelijoista ei pystynyt osallistumaan lähiopetukseen lainkaan. Omasta mielestäni lähikokoontumiset ryhdittivät mukavasti verkossa työskentelyä.
Opiskelijoiden antama kurssiarvosana 3,22 on ihan ok kun ajattelee, että olin vasta itsekin opettelemassa ning:in käyttöä oppimisympäristönä. Seuraavalla kerralla olen jo viisaampi heti kurssin alussa ja osaan paremmin ohjata ympäristön käyttöön. Mm. kurssin opiskeluoppaalle on annettava heti alussa selkeä oma paikka ja kaikki viikot ja lähiopetuksen aikataulut ja paikat tulee olla jo siellä, jotta tiedonkulkuun ei tule katkoksia.
Avoimessa palautteessa tuli mm. seuraavanlaisia kommentteja:
”Kurssi oli suhteellisen helppo suorittaa ja kurssin peruslogiikka oli helppo ymmärtää (eli joka viikko kehitetään kurssia eri osa alueiden
kautta).”
”Oli todella mielenkiintoista lukea muiden verkkokurssisuunnitelmia.”
”Materiaalia oli riittävästi ja se sopi kurssin sisältöön. Oli mukava päästä tutustumaan muihinkin oppimisympäristöihin. Itselleni jäi ainakin sellainen kuva, että verkossa olevia oppimisympäristöjä on paljon ja osa niistä on erittäin hyviä. Kurssin suoritustapaa en muuttaisi.”
”Kurssin aloitus ja kulku oli hyvin sekava, varsinkin kurssin ohjeiden kadotessa ensimmäisen blogikirjoituksen hautautuessa muiden kirjoitusten alle.”
” Välillä kurssin eteneminen tuntui sekavalta sekä työohjeiden ja aikataulujen uudelleen löytäminen blogien seasta oli hankalaa. Kurssi itsessään oli mielenkiintoinen.”
” Alussa ohjeistus tehtäviin tuntui hieman puutteelliselta, mutta kurssin loppua kohden tehtävät selveni ja samoin ning ympäristö.”
” Alussa harmitti kun oma pari ei pitänyt aikatauluista kiinni, mutta kurssin kuluessa siihen tottui. Tuntui myös hassulta, kun itse oli pohtinut ja miettinyt omaa kurssia pitkälle ja sitten jotkut kertoivat omasta kurssistaan vain muutamalla yleisluontoisella lauseella. Toisaalta itse opiskelin kurssilla enemmän oppimisen kuin pisteiden tai pelkästään kurssin läpäisyn takia, joten luultavasti sainkin kurssista enemmän irti kuin pelkät opintopisteet. Kaiken kaikkiaan kurssia oli hauska tehdä ja uskon että tulen käyttämään kurssin oppeja tulevaisuudessa.”
” Ningympäristön käyttöä pitäisi ehkä harkita, sillä se ei ole kovin selkeä ympäristö. Myös materiaalin tuottaminen mielummin yliopiston servereille olisi ehkä tietoturvan ja tietojen säilymisen kannalta parempi.”
Kurssiympäristö on avoinna vain kurssin osallistujille: http://verkkokurssi.ning.com/
Mediakasvatuksen käytäntöjä, osa 1: haastatteluja ja editointia
Ennen kuin videoiden käyttöä tuli kunnolla edes harjoiteltua jouduin tositoimiin muutaman projektin tiimoilta. Näistä yksi oli verkkokurssin suunittelu ja materiaan tuottaminen Become an eTeacher in a Week -kurssille, joka tilattiin Turun yliopistolta kesällä 2009. Kurssi rakentuu Riitta Suomisen kanssa tekemämme kirjan varaan ja kurssimateriaalit tehdään englanniksi. Riitta keskittyi verkkokurssin teksteihin, tehtäviin ja linkkeihin ja minä lupasin tehdä muuta mediaa. Toteutin haastattelut marraskuun lopussa eJump2.0-hankkeen päätöskokouksen yhteydessä. Paikalla oli erinomaisia verkko-oppimisen asiantuntijoita ja ainakin itse opin haastatteluista paljon. Onneksi sain mukaan eJump2.0-hankkeessa apunani olleen assistentin mukaan videokameran käyttäjäksi ja pystyin itse keskittymään haastateltaviin.
Suunnittelin haastattelukysymyksiä jo Suomessa, mutta osa haastateltavista varmistui vasta Barcelonassa joten muokkailin niitä vielä edellisenä iltana. Olin varautunut haastatteluihin sekä videokameralla että mp3-tallentimella ja hyvä niin, koska ensimmäisestä haastatteluvideosta jäi ääni pois rikkoutuneen mikrofonin takia. Piskuinen pöydälle sijoitettava kamerajalusta sentään ajoi asiansa. Verkkokurssin tilaaja oli onneksi päätynyt videoklippien sijaan podcasteihin osana kurssimateriaalia, koska ne eivät ole niin suuria tiedostoja. Yllättäviä häiriötekijöitä olivat kännykän piippaukset ja hälinä haastatteluhuoneen oven takana sijaitsevan vesiautomaatin ympärillä.
Joulun välipäivinä pääsin editoimaan ja työstin materiaaleja sekä macin garagebändillä ja imoviella. Voi olla että haastattelut voivat olla jopa parempia näin kuin videosta tehtynä materiaalina. Saapi nähdä tuleeko videotkin editoitua joskus. Tässä vaiheessa olen tyytyväinen että sain tehtyä nämä aikataulussa ja sisältö on hyvää. Mutta katso nyt itse: http://web.me.com/satunurmela/eTeacher/Welcome.html
(Podcastit ovat siis garagebändillä tehtyjä ja video on imoviella tehty.)
Suunnittelin haastattelukysymyksiä jo Suomessa, mutta osa haastateltavista varmistui vasta Barcelonassa joten muokkailin niitä vielä edellisenä iltana. Olin varautunut haastatteluihin sekä videokameralla että mp3-tallentimella ja hyvä niin, koska ensimmäisestä haastatteluvideosta jäi ääni pois rikkoutuneen mikrofonin takia. Piskuinen pöydälle sijoitettava kamerajalusta sentään ajoi asiansa. Verkkokurssin tilaaja oli onneksi päätynyt videoklippien sijaan podcasteihin osana kurssimateriaalia, koska ne eivät ole niin suuria tiedostoja. Yllättäviä häiriötekijöitä olivat kännykän piippaukset ja hälinä haastatteluhuoneen oven takana sijaitsevan vesiautomaatin ympärillä.
Joulun välipäivinä pääsin editoimaan ja työstin materiaaleja sekä macin garagebändillä ja imoviella. Voi olla että haastattelut voivat olla jopa parempia näin kuin videosta tehtynä materiaalina. Saapi nähdä tuleeko videotkin editoitua joskus. Tässä vaiheessa olen tyytyväinen että sain tehtyä nämä aikataulussa ja sisältö on hyvää. Mutta katso nyt itse: http://web.me.com/satunurmela/eTeacher/Welcome.html
(Podcastit ovat siis garagebändillä tehtyjä ja video on imoviella tehty.)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)