Uuden äärellä

Ihmettelemme wikejä ja blogeja ja miten niitä oikein opetuksessa voisi käyttää.

Mitään odottamatta

Onnellisuus ei koskaan ole lähtöisin ulkopuoleltamme kertoo tolteekki-intiaanien ikivanha viisaus. Tätä ajatusta noudatan kesän islanninhevosvaelluksella. Kuusi päivää satulassa ja 210 kilometriä tekevät mielen nöyräksi jo etukäteen. Pisin tähänastinen ratsastukseni taitaa olla 3-4 tuntia. Nyt ratsastamme 5-6 tuntia joka päivä.

Edessä ei välttämättä ole pelkkiä aurinkoisia päiviä ja lököilyä kuumissa lähteissä ennen nukkumaanmenoa. Matkalla on paikoin kylmä, hyttysiä ja ehkä pari kuorsaavaa tupakaveria. Eniten odotan matkalla onnellisuutta, mikä tulee sisältä. Onnellisuutta, mikä tulee minusta. Oikeastaan olen onnellinen jo nyt. Rakkaus ei odota mitään.

Aion elää viikon vain hetkessä. Antaa tuulen kairata ihoa ja silmien kerätä maisemaa. Tuntea liikkeen ja rytmin yhdessä hevosen kanssa. Molemmilla sama tavoite elämässä: päästä illaksi kotiin, syödä ja nukkua. Olla onnellisia tästä hetkestä.

Lähde: Don Miguel Ruiz. Rakkauden taito

Ope-Amare -koulutus

Sosiaalinen media ja mediakasvatus koulun arjessa

Sosiaalinen media on muuttanut ajankäyttöämme ja tapaamme olla tekemisissä muiden ihmisten kanssa. Koulusta taas sanotaan, että se ei ole muuttunut sataan vuoteen. Miten oppimista ja opetusta sitten pitäisi lähestyä vuonna 2012?

Tutustu ennakkoon opetushallituksen tänä keväänä antamiin sosiaalisen median opetuskäytön suosituksiin.

•  Mikä niissä on sinulle tuttua?
• Entä mistä haluaisit saada lisätietoa?
•  Mistä haluaisit keskustella muiden kanssa?
•  Mitä sosiaalisen median palveluita haluaisit oppia käyttämään lähipäivän aikana? 

Sosiaalisen median ja tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön lisäksi ollaan tekemisisä mediakasvatuksen kanssa.  Perehdy aiheeseen etukäteen katsomalla ennen lähipäivää lyhyt johdantovideo aiheesta Välineitä vai välittämistä?https://vimeo.com/48761919

Työpajassa on kädet näppäimistöllä ja kasvot kamerassa

Aloitamme lauantain 6.10. lähipäivän keskustelemalla oppimisesta ja opettajasta median pelikentällä. Voimme käydä yhdessä läpi muutamia some-palveluita ja arvioida niiden käyttöä oppimisessa. Tässä alustava lista ohjelmista, joihin voimme perehtyä:

-blogi (blogger)

-wiki (PBwiki)

-sosiaalinen verkosto (Facebook)

-google-työkalut (mm. google docs)

-kuvapankit (Flickr)

-sosiaaliset kirjanmerkit (diigo)

-henkilökohtainen verkkolehti (scoopit)

Voit kommentoida kysymyksiä ennakkoon jo tänne blogiin tai ehdottaa harjoiteltavia ohjelmia.
Teemme päivän aikana osallistavaa mediaa eli jokainen pääsee sanomaan ajatuksiaan näistä aiheista videolle esim. vastaamalla johonkin seuraavista kysymyksistä:

1) Miten käytettynä digitaalinen kulttuuri on osa luontavaa arkea koulussa ja oppimisessa?

2) Miten itse käytät tieto- ja viestintätekniikkaa ja somea?

3) Miten haluaisit näitä käyttää?

4) Miten voimme lisätä omaa ilmaisua ja jakamisen kulttuuria oppimiseeen?

Oikeita ja vääriä vastauksia ei ole, mutta videolla haluan kuulla jokaisen omia ajatuksia asiasta.Yritetään editoida video työpajan aikana tai viimeistään sen jälkeen.

.en?

Joulukuussa digitarinatyöpaja

eRappu tarjoaa joulukussa ei lahjatyöpajan vaan digitarinatyöpajan.

Digitaalinen tarina tehdään käsikirjoituksen, valokuvien, videon ja kerronnan avulla. Tarinoiden avulla oppiminen perustuu reflektointiin, ryhmänä työskentelyyn ja koettujen asioiden dokumentointiin yhteistä käsittelyä varten. Samalla opitaan mediataitoja kuten äänen, kuvan ja videon käyttöä sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöä oppimisen tukena. Oppimisen lisäksi tarinoita voi käyttää mm. projekteissa, yksilöiden ja ryhmien osallistamisessa, terapiassa ja nuorisotyössä. Positiivisia kokemuksia on saatu esimerkiksi erityisopetuksessa ja korkeakoulujen työssäoppimisjaksoilla.

Työpajan aikana osallistujat tutustuvat menetelmään tekemällä oman digitarinan. 1-3 minuutin tarinaa työstetään sekä ryhmänä että itsenäisesti. Ensimmäisellä kerralla tutustutaan digitaaliseen tarinankerrontaan ja aloitetaan oman käsikirjoituksen hahmottelu. Toisella kokoontumiskerralla tarinat äänitetään ja laaditaan kuvakäsikirjoitus. Viimeisellä kerralla tarinat editoidaan valmiiksi ja esitetään ryhmässä. 

Digitaalisten tarinoiden teosta ja erilaisista käyttötavoista kiinnostuneet esim. opettajat, suunnittelijat, projektipäälliköt ym. Työpajaan otetaan enintään 10 osallistujaa. Työpaja on osa eRapun koulutuksia (www.erappu.fi) ja siihen voivat osallistua myös muiden turkulaisten korkeakoulujen opettajat sekä avoimen yliopiston opiskelijat.

Aika:

• Maanantai 5.12.2011 klo 12.00-15.45,
• Torstai 9.12. klo 12.00-15.45
• Perjantai 16.12. klo 11.30-15.45.

Paikka: Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, 5.12. seminaarisali, 9.12. ja 16.12. ATK-luokka, os. Lemminkäisenkatu 14-18 A, 2. krs.

Kouluttaja ja lisätietoja: Kehittämispäällikkö Satu Nurmela , avoin yliopisto-opetus, satu.nurmela[at]utu.fi, p. 040 531 8079 

Ilmoittautuminen: Viimeistään 22.11.2011 osoitteessa verkkolomakkeella Työpajaan valituille ilmoitetaan työpajaan hyväksymisestä viikolla 47

Digitaaliseen tarinankerronnan esimerkkeihin, linkkeihin ja materiaaleihin voi tutustua ennakkoon mm. osoitteissa http://www.storycenter.org/,  www.satujatarina.com, http://dstfinland.ning.com/

On mukavaa olla kasvatustieteilijä

Lueskelin Kasvatustieteellisen koulutusalan työryhmän loppuraporttia

ja opin, että monet yhteiskunnan osa-alueet ovat pedagogisoituneet. Tämä ei välttämättä merkitse tarvetta lisätä opettajan pedagogisia opintoja, vaan nostaa kasvatustieteellisen asiantuntijuuden tarvetta sinänsä. Jokohan tässä vaiheessa voisi huokaista ja todeta, että ei ole valinnut hullumpaa alaa omaksi urakseen?

Kasvatustieteellä on vahva yhteiskunnallinen tehtävä. Tämän takia mm. tuloksellisuutta on mitattava monipuolisemmin kuin yksinomaan englanninkielisissä lehdissä julkaistuilla artikkeleilla. Jos opetuskäyttöön ei ole suomenkielellä uudistavaa ja kehittävää opetusmateriaalia, meillä ei ole Suomessa myöskään välineitä viedä uusinta tutkimustietoa koulutusjärjestelmien eri tasoille. Alan pätevyyttä ei myöskään voi hankkia opiskelemalla pelkästään ulkomailla. Opettajankoulutuksen saaneet maahanmuuttajataustaiset henkilöt ovat voimavara, jota tulisi hyödyntää nykyistä paremmin. Lisäkoulutuksella saavutettava suomalaisen opettajan kelpoisuus koituu sekä heidän itsensä että koululaitoksen hyödyksi. Kielitaitovaatimuksia tulisi olla mahdollista tulkita joustavasti ja asettaa pedagoginen pätevyys ja aineosaaminen etusijalle pätevyyskriteerinä. Aiemmin myös muissa maissa hankitun osaamisen tunnustaminen (AHOT) on tässä avuksi. Pääkaupunkiseudun ja Turun alueen yliopistoilla on erityinen vastuu maahanmuuttajataustaisten opettajien koulutuksen järjestämisestä, koska näillä alueilla on suurimmat maahanmuuttajamäärät. Braheassa tehdään työtä sekä maahanmuuttajien että AHOT-asioiden parissa. Myös tulevissa avoimen yliopiston kehittämishankkeissa tullaan sivuamaan näitä teemoja. Työn alla on hankeaihioita ePortfoliosta elinikäisen oppimisen työkaluna, joustavasta kieltenopiskelusta ja maahanmuuttajatarinoista.

Myös seuraavat hajanaiset kommentit nousivat esiin raportista:

o   Kasvatustieteellisten yksiköiden valtakunnallinen yhteistyö on toivottavaa.

o   Kansallisen tason yhteistyön kautta tulee kehittää laajoja tieteenala- ja yliopistorajat ylittäviä tutkimusohjelmia.

o   Erityisiä tutkimusta edellyttäviä kysymyksiä ovat erityisopetus, oppimisympäristöt ja monikulttuurisuus.

o   Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä tulee lisätä mikäli halutaan välittää alan uusin pedagoginen osaaminen ammatillisten opettajien koulutukseen.

o   Kasvatustieteellisellä alalla koulutetaan tohtoreita selvästi muita aloja vähemmän.

Verkkokurssin suunnittelun perusteet -kurssi starttaa jälleen avoimessa yliopistossa

Verkkokurssin suunnittelun perusteet on kurssi, missä opitaan bloggaamalla. Neljän blogikirjoituksen ja vertaispalautteen aikana suunnitellaan vaiheittain oma verkkokurssi vapaasti valittavasta aiheesta. Toimin itse avoimen opiskelijaryhmän tutorina ja Turun yliopiston henkilökunnan tutorina jatkaa Minna Nummenmaa.

Oppimateriaalina käytetään mm. Riitta Suomisen kanssa kirjoittamaani Verkko-opettaja –kirjaa, jossa verkkokurssin suunnitteluun tarjotaan myös sosiaalisen median opetuskäytön vinkkejä.

Viime kevään kurssilta tuli mukavaa palautetta:

”Verkkokurssin rakentamisen perusteisiin sopii mainiosti blogikirjoitustyyppinen lähestymistapa. Blogien kirjoittaminen ja parien vastavuoroinen kommentointi tukee hyvin kurssin suunnittelua. Prosessinomainen arviointi, miten opintokokonaisuus rakentuu, on mukana koko kurssin ajan. Tämä
hyvä! Korjauksia ja muutoksia kun voi tehdä vastaparin havaintojen perusteella.”

Avoimena yliopisto-opetuksena tämä on edullista täydennyskoulutusta joustavasti kokonaan verkossa toteutettuna. Viime keväänä kaikki halukkaat eivät mahtuneet mukaan!

Kurssi toteutetaan Ning-ympäristössä, vaikka periaatteessa sen olisi nyt voinut toteuttaa myös Moodlen ja Kyvyt.fi-verkkoportfolion yhdistelmällä. Ehkä ensi kerralla bloggaamalla oppiminen toteutetaan jo uusilla työkaluilla?

Irtiotto arjesta Verkkoja kokemassa -seminaarissa 6.-7.10.2011Turussa

Leikittelin jälleen voki-työkalulla. Olisi mukava kuulla onko kukaan kieltenopettaja käyttänyt tätä opetuksessa? Voisi aktivoida ainakin nuorempia opiskelijoita oman puheen harjoitteluun. Ja miksei vanhempiakin.