Verkkokurssin suunnittelun perusteet -kurssi starttaa jälleen avoimessa yliopistossa

Verkkokurssin suunnittelun perusteet on kurssi, missä opitaan bloggaamalla. Neljän blogikirjoituksen ja vertaispalautteen aikana suunnitellaan vaiheittain oma verkkokurssi vapaasti valittavasta aiheesta. Toimin itse avoimen opiskelijaryhmän tutorina ja Turun yliopiston henkilökunnan tutorina jatkaa Minna Nummenmaa.

Oppimateriaalina käytetään mm. Riitta Suomisen kanssa kirjoittamaani Verkko-opettaja –kirjaa, jossa verkkokurssin suunnitteluun tarjotaan myös sosiaalisen median opetuskäytön vinkkejä.

Viime kevään kurssilta tuli mukavaa palautetta:

”Verkkokurssin rakentamisen perusteisiin sopii mainiosti blogikirjoitustyyppinen lähestymistapa. Blogien kirjoittaminen ja parien vastavuoroinen kommentointi tukee hyvin kurssin suunnittelua. Prosessinomainen arviointi, miten opintokokonaisuus rakentuu, on mukana koko kurssin ajan. Tämä
hyvä! Korjauksia ja muutoksia kun voi tehdä vastaparin havaintojen perusteella.”

Avoimena yliopisto-opetuksena tämä on edullista täydennyskoulutusta joustavasti kokonaan verkossa toteutettuna. Viime keväänä kaikki halukkaat eivät mahtuneet mukaan!

Kurssi toteutetaan Ning-ympäristössä, vaikka periaatteessa sen olisi nyt voinut toteuttaa myös Moodlen ja Kyvyt.fi-verkkoportfolion yhdistelmällä. Ehkä ensi kerralla bloggaamalla oppiminen toteutetaan jo uusilla työkaluilla?

Irtiotto arjesta Verkkoja kokemassa -seminaarissa 6.-7.10.2011Turussa

Leikittelin jälleen voki-työkalulla. Olisi mukava kuulla onko kukaan kieltenopettaja käyttänyt tätä opetuksessa? Voisi aktivoida ainakin nuorempia opiskelijoita oman puheen harjoitteluun. Ja miksei vanhempiakin.

Sommitteluharjoituksia

Minulle merkityksellinen kuva

Poliittista sarjakuvaa

Persuasion-sarjakuvalehti tulee painosta eli Ollipekan käyttelemästä kopiokoneesta aivan lähiaikoina. Ikävä kyllä jakelu on niinkin suppea kuin oma avoimen yliopiston ryhmämme. Tässä kuitenkin oma hengentuotteeni tähän julkaisuun.

Sarjakuva ilmaisuna alkoi kiinnostaa enemmän myös osallistuttuani Oma kuva on jokaisen kuva -seminaariin Turun ammattikorkeakoulussa 8.-9.3.2011. Jenny Eräsaari esitteli omaelämäkerrallista sarjakuvaa ja sarjakuvan historiaa. Kirjastosta lähtee meikäläisen mukaan lähiaikoina ainakin Marjane Satrapin Persepolis ja Art Spiegelmanin Maus - selviytyjän tarina.

Sarjakuva on mielenkiintoinen tapa viestiä ja ilmaista itseään. Jos ei osaa piirtää voi painottaa tekstiä ja toisin päin. Sarjakuvan pitäisi kiinnostaa etenkin suomalaisia, koska suomalainen sarjakuva on laadukasta ja edistyksellistä. Täällä on omaperäistä visuaalista otetta ja omaperäistä kerrontaa. Nykyään omaelämäkerrallisuus on luonnollinen osa sarjakuvaa ja etenkin naiset kirjoittavat sarjakuvaa tästä näkökulmasta. Sarjakuva-ala kokonaisuutena on naisistunut. Sarjakuvakoulu oli ennen miesvaltainen ala ja nyt tyttöjä on opiskelijoista 80%. Kotona sarjakuvaan syttyi etenkin 8-vuotias nuorimies.

Sarjakuvissa on yhtymäkohtia digitarinoihin, sillä sarjakuvissa omaelämäkerralliset ja pienet asiat ovat relevantteja. Ei tarvitse olla supersankari mahtuakseen strippiin. Tämä on myös digitarinoiden lähtökohta. Koska sarjakuva on alana nuori myös muutokset tapahtuvat äkkiä. Kehittelen jo sarjakuvan ja digitarinan yhdistelmää...

Sarjakuva in my mind

Kuvaviestinnän perusteet -kurssi Turun avoimessa yliopistossa pyörähti käyntiin tällä viikolla ja minä siellä mukana. Opettaja toimii Ollipekka Kangas ja ensimmäisenä paneuduimme sarjakuvan mielenkiintoiseen maailmaan. Hyviä verkkovinkkejä aiheesta ovat mm. Sarjakuvawiki ja Kupla-akatemia.

Ensimmäisenä tehtävänä oli hahmotella itseä esittävä sarjakuvahahmo. Kömpelönä piirtäjänä varastin hahmooni idean Kutilan stripeistä. Seuraavaksi lähdimme hahmottelemaan kolmen kuvan sarjaa tavoitellen poliittista sarjakuvaa. Ainakin tämän viikon lausunnot perussuomalaisten taiteen määrityksistä antoivat sytykkeen ideoinnille. Tämä tehtävä jäi vielä kesken ja kassiin tungin vain tukun erilaisia luonnoksia. 

Sarjakuva tuntuu sopivan moneen ja jäin miettimään miten hieno mahdollisuus se olisi myös monen oppikirjan tekemiseen ehkä lapsia ja nuoria puhuttelevammalla kielellä kuin perinteiset oppikirjat. Sarjakuvalla voidaan kertoa isojakin tarinoita ja mm. Japanissa sarjakuvateollisuus tuottaa kokonaisia Manga-romaaneja. Allaolevan kuvan romaani sisältää 484 sivua. 

Liioittelu, sallittu laiskuus, kuvakulmien käyttö, underground, merkinnät ja efektit pyörivät päässä vielä iltalenkillä koiran kanssa. Kotiin tulin kahden uuden strip-idean kanssa. Jaksaisinkohan liittää sarjakuvat tekeillä olevaan digitaalisenen tarinankerronnan työkirjaan ja koirablogiini? Kaupasta siirtyi kotiin kolme erilaista mustaa tussia ja iso pakkaus A3 arkkeja. Takaraivossa väijyi ajatus, miten saisin pojat jotenkin innostettua mukaan tähän harrastukseen. Jospa ne vaikka tekisivät ne sarjakuvat työkirjaani pientä palkkiota vastaan. Toiveajattelua luulen ma.

Oman oppimisen kautta ideoita kursseille

Tammikuussa 2011 käynnistyy avoimen yliopiston kurssi, minkä aikana suunnitellaan tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävä kurssi omalle kohderyhmälle. Kurssin kotipesänä käytetään groups-ympäristöä ja suunnittelun eri vaiheissa kirjoitetaan omaa blogia ja annetaan palautetta omalle vertaisparille.

Opettajina kurssilla toimivat Satu Nurmela ja Minna Nummenmaa. Minnan tutkimusalueita ovat mm.sosiaalinen vuorovaikutus verkkoympäristöissä sekä emootiot ja oppiminen. Sadulta puolestaan julkaistaan alkuvuonna 2011 Riitta Suomisen kanssa yhteistyössä tehty kirja Verkko-opettaja, joka laajentaa Verkko-opettajaksi viikossa kirjan teemoja sosiaalisen median sovelluksilla ja audiovisuaalisilla materiaaleilla.

Lisätietoja: Verkkokurssin suunnittelu ja toteutuksen perusteet ja