ja opin, että monet yhteiskunnan osa-alueet ovat pedagogisoituneet. Tämä ei välttämättä merkitse tarvetta lisätä opettajan pedagogisia opintoja, vaan nostaa kasvatustieteellisen asiantuntijuuden tarvetta sinänsä. Jokohan tässä vaiheessa voisi huokaista ja todeta, että ei ole valinnut hullumpaa alaa omaksi urakseen?
Kasvatustieteellä on vahva yhteiskunnallinen tehtävä. Tämän takia mm. tuloksellisuutta on mitattava monipuolisemmin kuin yksinomaan englanninkielisissä lehdissä julkaistuilla artikkeleilla. Jos opetuskäyttöön ei ole suomenkielellä uudistavaa ja kehittävää opetusmateriaalia, meillä ei ole Suomessa myöskään välineitä viedä uusinta tutkimustietoa koulutusjärjestelmien eri tasoille. Alan pätevyyttä ei myöskään voi hankkia opiskelemalla pelkästään ulkomailla. Opettajankoulutuksen saaneet maahanmuuttajataustaiset henkilöt ovat voimavara, jota tulisi hyödyntää nykyistä paremmin. Lisäkoulutuksella saavutettava suomalaisen opettajan kelpoisuus koituu sekä heidän itsensä että koululaitoksen hyödyksi. Kielitaitovaatimuksia tulisi olla mahdollista tulkita joustavasti ja asettaa pedagoginen pätevyys ja aineosaaminen etusijalle pätevyyskriteerinä. Aiemmin myös muissa maissa hankitun osaamisen tunnustaminen (AHOT) on tässä avuksi. Pääkaupunkiseudun ja Turun alueen yliopistoilla on erityinen vastuu maahanmuuttajataustaisten opettajien koulutuksen järjestämisestä, koska näillä alueilla on suurimmat maahanmuuttajamäärät. Braheassa tehdään työtä sekä maahanmuuttajien että AHOT-asioiden parissa. Myös tulevissa avoimen yliopiston kehittämishankkeissa tullaan sivuamaan näitä teemoja. Työn alla on hankeaihioita ePortfoliosta elinikäisen oppimisen työkaluna, joustavasta kieltenopiskelusta ja maahanmuuttajatarinoista.
Myös seuraavat hajanaiset kommentit nousivat esiin raportista:
o Kasvatustieteellisten yksiköiden valtakunnallinen yhteistyö on toivottavaa.
o Kansallisen tason yhteistyön kautta tulee kehittää laajoja tieteenala- ja yliopistorajat ylittäviä tutkimusohjelmia.
o Erityisiä tutkimusta edellyttäviä kysymyksiä ovat erityisopetus, oppimisympäristöt ja monikulttuurisuus.
o Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä tulee lisätä mikäli halutaan välittää alan uusin pedagoginen osaaminen ammatillisten opettajien koulutukseen.
o Kasvatustieteellisellä alalla koulutetaan tohtoreita selvästi muita aloja vähemmän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti