"Avoimuus on sellaisen ihmisen asenne, joka ei usko omistavansa lopullista totuutta eikä olevansa objektiivisen ideologian passiivinen uhri. Avoimuus tarkoittaa kykyä kohdata ja olla kohdattavissa, kykyä kyseenalaistaa ja olla kyseenalaistettavissa, kykyä myöntää ja kieltää. Se on olemista avoimena todellisuudelle ja sen outouksille. Se on avoimuutta niille, jotka kääntyvät puoleemme, ja niille monille vaihteleville jäljille, jotka herättävät kiinnostuksemme linnun laulusta sadepisaroiden ropinaan tai sateeseen, jota tummeneva taivas enteilee, viattomuuden viehkoon hymyyn ja paheksuviin kasvoihin, vastaanottavaiseen syliin, kiellosta ja pelosta jäykkään ruumiiseen."
Näiden Freiren sanojen ja Juha Suorannan (2003) siivittämin ajatuksin käyn tuulta päin mediakasvatuksen reflektointiin.
sunnuntai 27. syyskuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti